Ensin lyhyt tiedote: Ilmottauduimme Turun häämessuille näytille. Valloitamme osaston 27 paikan päällä, tule ihmeessä moikkaamaan!

Artikkeli on mielestämme parhaillaan silloin, kun siitä jää lukijalle jotain niinsanotusti käteen. Alla lyhyt perehtyminen tilavalaisun peruskäsitteisiin ja mitä sillä voidaan esimerkiksi tehdä. Aloitetaan perustyypeistä:

"Uplighting"

Lattialle sijoitettavat kiilamaiset valot ovat varmaankin eniten käytetty tilavalaisun muoto helppoutensa vuoksi. Rakenteita ei juurikaan tarvita ja johtojen määrä jää pieneksi tai jopa akullisten valojen kyseessäollessa täysin johdottomaksi ratkaisuksi. Tällöin pitää kuitenkin muistaa aikarajoitteet akkujen koon ja kyseisen laitteen virrankulutuksen mukaan. 
 

Nykyisin eniten käytössä on kiilamaisella keilalla valoa heittävä led-valo, niin sanottu PAR-kannu.  LED-tekniikan etuna on pieni virrankulutus, jolloin voimavirtaa ei tarvita ja lähes loputon määrä värisävyjä, joista valita mieleisensä. Tällä tavalla voidaan tilan yleisilmettä muuttaa haluttuun suuntaan väri valiten joko yksi- tai monivärisenä toteutuksena. Soveltuu parhaiten yleisenä tunnelmavalona perusilmeen luomiseen.

Suosittelemme yleensä yhden tai maksimissaan kahden värisävyn valintaa. 

Gobo, "goes before optics":

Gobo-termillä tarkoitetaan tyypillisesti metallista tai lasista tehtyä sapluunaa, josta valoa läpiammuttaessa heijastuu halutunlainen kuvio heijastettavaan pintaan. Näitä voidaan tehdä tilaustyönä vaikka jokaiseen tapahtumaan erikseen itse gobon ollessa verrattain edullinen valmistaa. Itse heittimien hinta vaihtelee varsin laajalti riippuen sen valonlähteestä ja muista ominaisuuksista.

Tyypillisimpiä käyttötarkoituksia ovat juurikin logojen heijastaminen näkyville. Goboja löytyy myös lähes jokaisesta liikkuvapäisestä spot-heittimestä, joita käytetään muunmuassa konserttivalaistuksessa runsaissa määrin. Hyviä käyttötapoja on myös kohteiden  korostaminen, pintojen kuviointi vasta- tai korosteväreillä ja vaikkapa tanssiparille varatun lattiatilan merkkaus. Vain mielikuvitus on rajana. 

 

 

Ulkovalaisu: 

Ulos tehtävässä valaistuksessa avainasemaan nousee ambienssi, eli vallitsevan valon määrä. Kesäkaudella Suomessa on varsin valoisaa, joten halutessa jotakin näkyvää on keinotekoisen valonlähteen oltava varsin järeä. Syys- ja talvikaudella tilanne helpottuu huomattavasti. Lisäksi täytyy muistaa kaikkien laitteiden ja johtojen osalta sääsuojaus. Harvapa haluaa sähköiskuja tai sulakkeiden iloista poksahtelua kesken iltamien, vai kuinka?

Lämmin vai kylmä?

Ihmissilmälle näkyvän spektrin päistä aallonpituuden mukaan jaoteltuna löytyy sininen ja punainen eri sävyissään. Yleisesti puhutaan lämpimistä ja kylmistä sävyistä sen perusteella kummassa päässä spektriä kyseinen värisävy tätä janaa on ja värit assosioituvat koetun lämpötilan mukaan.  

 Credit: Wikipedia

Credit: Wikipedia

Äärikylmällä tai äärilämpimällä värillä saadaan varsin näyttäviä tilavaloja aikaiseksi, mutta ihmisten valaisuun ne eivät ole parhaita mahdollisia ja saattavat myös rasittaa silmiä. Pääsääntöisesti suositellaan ihmisten valaisuun noin 3200 Kelvinin lämpöistä valoa, joka on lähellä auringon sävyä ja siten: 

a) Näyttää ihmisen mahdollisimman luonnollisena
b) On miellyttävä silmälle. Monella alkaa päätä särkemään varsinkin yksinomaan kylmässä valossa.

Tästä syystä suosittelemme aina luonnollisen väristen lähteiden käyttöä efektivalaistuksen kanssa. Toimivat myös hienosti keskenään "spotaten" eli korostaen kohteita ja luovat varsin näyttävän kokonaisuuden ammattimaisesti tehtynä. Tähän soveltuu parhaiten purkauslamppuinen poltin, jota vieläkin käytetään lähes yksinomaan ihmisten valaisuun kaikkialla viihdemaailmassa, joskin tekniikka kehittyy koko ajan paremmaksi joten jää nähtäväksi kuinka kauan...

 

Meiltä luonnollisesti onnistuu kaikkien näiden ja lukuisten muidenkin ratkaisujen suunnittelu ja toteutus valitun tilan mukaan rakennettuna. Ota yhteyttä, autamme mielellämme henkilökohtaisesti.